Uudet tuulet puhaltavat

Kevät synnyttää aina jotain uutta.  Kuin tyhjästä, pitkän talven jälkeen,
luonto herää ja puhkeaa kukkaan.  Leskenlehdet pilkistävät ensimmäisenä,
sinivuokot, valkovuokot seuraavina....linnut laulavat..

Kevättuuli tuo elämään myös uusia asioita. 

Niin myös terapeutin ympärillä puhaltelevat uudet tuulet.  Moni asia muuttuu, mutta perusasiat pysyvät, auttaminen ja hoitaminen.  Ne voivat muuttaa muotoaan, mutta eivät katoa minnekään.
Rakkaus pysyy aina.

Blogikirjoittelussa nyt luova tauko.  Katsotaan, minne asti kevätpuhuri terapeutin lennättää...

Mitä vyöhyketerapialla hoidetaan?

"Minkälaisiin vaivoihin sitä vyöhyketerapiaa sitten yleensä otetaan?" kysytään minulta usein.
Luettelo vaivoista, joihin vyöhyketerapialla pystytään vaikuttamaan löytyy kohdasta Hoidot, mutta tässä erikseen nykypäivän tavallisin ongelma: niska!

Ehkäpä tavallisin vaiva, johon haetaan apua, on niska-hartiaseudun vaivat.  Silloin, kun niska on "jumissa", ja päätä särkee, hartioita kiristää ja olo on muutenkin raskas.  Moni on saattanut käydä säännöllisesti hierojalla, mutta jostain syystä sekään ei ole oikein auttanut.  Ihanaltahan se tuntuu, kun kireitä lihaksia hierotaan ja pehmitellään, mutta aina se ei riitä. Ei ainakaan kovin pitkälle.  Ja varsinkin, jos itse ei tee mitään niskan hyvinvoinnin hyväksi, esim. jumppaa.  Usein kommentoidaan, että kireys tulee niin nopeasti takaisin.

Kuva täältä.

Vyöhyketerapia on siitä hyvä hoitomuoto esim. lihaskireyden hoidossa, että sen vaikutus kantaa pidemmälle. Kunhan on aluksi hoidettu muutama kerta vaikkapa viikon välein, niin sen jälkeen voi käyntejä harventaa kahden, kolmen, neljän viikon päähän.  Keho yleensä kertoo itse, mikä on hyvä hoitoväli.
Jos niska on todella pahasti jumissa, niin tarvitaan vähintään 4-5 hoitokertaa.  Haastetta tietysti hoitoon tuo raskas hartioita ja niskaa kuormittava työ, joka pitää kireyttä yllä. Hartioilla saattaa olla painolastina myös stressiä, huolia ja murheita.  Sitä tärkeämpää on silloin harjoittaa palauttavaa liikuntaa niskaparalle.

Jos hoidossa käy kerran kuussa, ja niska on vaivana, ja itse ei tee yhtään mitään kireyden elpymiseksi, niin edes vyöhyketerapia ei pysty paljoa auttamaan:  helpotusta tulee muutamaksi päiväksi, joillakin vähän pidemmäksi aikaa.  Toisille voi riittää sekin. Onhan meillä jokaisella erilainen kipu-ja sietokynnys.

Niskaa voi vyöhyketerapiassa hoitaa monesta kohtaa.  Näitä alueita sanotaan heijasteiksi.
Tehokkaimmat niskan heijasteet löytyvät jalkaterästä, mutta reflksologiassa hoidettavia heijastealueita on muuallakin, esim. säärissä, käsissä, korvissa... Käsittely tapahtuu hieromalla ja painelemalla.

Mitä siellä heijasteissa sitten tapahtuu?  Käsittely saattaa tuntua kipuna, joka hetken päästä helpottaa.  Hoito tehdään niin, että kipu ei ole liian kovaa.  Oikeastaan kipu voi joskus tuntua "makealta" ja hyvältäkin.  Itse niskassa ja hartioissa heijasteiden käsittely saa aikaan verenkierron ja aineenvaihdunnan vilkastumista.  Kireys helpottuu, lihakset pehmenevät. Kipu helpottaa ja koko keho rentoutuu.

Ja samalla, kun hoidetaan niska, niin hoidetaan koko muukin keho. Eikä ainoastaan keho, vaan myös  mieli.  Hoidon jälkeen olo on rentoutunut, kevyt ja rauhallinen. Kireys on hävinnyt.

Kuva täältä.

Pienten uni-asiaa

Vauvojen toinen tavallisimmista syistä hakeutua hoitoon koliikin ohella on uniongelmat. Tällöin hoidettavat ovat noin puolivuotiaita tai vähän vanhempia.  Nyt viime aikoina luokseni on tullut 9 kuukauden ikäisiä taaperoita.

Tuskin on selviydytty koliikin aiheuttamasta katkonaisesta ja huonosta unesta, kun perheen pieni päivänsäde alkaa jälleen heräillä ja valvottaa vanhempiaan.  Jo rauhalliseksi muodostunut unirytmi on häiriintynyt jostain syystä.

Kuva täältä.

Syyt voivat olla moninaiset: vauveli saattaa aluksi herätä vain "tarkistaakseen", onko äiti siinä lähellä ja ottaako kenties syliin,  ja antaisiko peräti maitoa. Kohta hän herää yhä tiheämpään, ja kierre on valmis. Voi olla, että pienokainen on alkanut ryömiä tai kontata ja liikkuminen heijastuu levottomuutena myös yöuneen.  Joskus perheen pieni on sairastanut flunssaa, ja huono nukkuminen ja heräily saattavat jäädä päälle, eikä häiriintynyt uni enää meinaakaan palata normaaliksi. Toisia vaivaa hampaiden tulo, ja saa unenkin huonoksi.

Yksi ei meinaa nukahtaa, toinen heräilee, kolmas valvoskelee keskellä yötä, neljäs aloittaisi päivän aamuyön tunteina, viides itkeskelee, kuudetta kanniskellaan,  seitsemäs pomppaa pystyyn pinnasängyssään tämän tästä, jne.

Kuva täältä.

Vyöhyketerapeuttisessa hoidossa vauva hoidetaan  päästä varpaisiin kevyin hierovin ottein.  Jos vauva ei jaksa olla paikallaan hoitopöydällä, niin hoito tehdään äidin tai isän sylissä. Hierotaan hellästi pää, jalat, kädet, vatsa, selkä. Kaikki tapahtuu vauvan ehdoin.  Ensimmäisellä kerralla vauva on vähän ihmeissään hoidosta,  mutta seuraavalla kerralla käsittely on jo tuttua, eikä sitä tarvitse "jännittää".  Aikaa hoitoon menee vajaa tunti.

Hoito vaikuttaa yksilöllisesti.  Jotkut pienokaiset alkavat nukkua paremmin jo heti ensimmäisen rentouttavan hoidon jälkeen. Herätyksiä saattaa olla vähemmän ja lapsi saattaa nukahtaa nopeammin, itkut vähenevät. Hoitokertoja tarvitaan kuitenkin yleensä useampi, että tilanne korjaantuu kunnolla.

Viimeaikaisilta hoidettavilta yöunet ovat rauhoittuneet 2-3 hoitokerralla.  Hoidot on tehty muutaman päivän välein,  niin että noin viikon päästä aloittamisesta on tilanne korjaantunut huomattavasti.  Joskus voidaan tarvita 3-4 hoitoa rauhoittamaan "sitkeän heräilijän" unet.

Hoito vaikuttaa koko perheeseen: kun pienokainen nukkuu paremmin, niin muutkin perheessä nukkuvat paremmin.  On ihan toista aloittaa päivä, kun on yhtäjaksoisesti saanut nukkua ilman herätyksiä,  kuin että aamulla on jo valmiiksi väsynyt aloittamaan päivä jatkuvasti katkeavan unen takia.

Hyvä uni, parempi mieli!